Verkkokauppias (5)

Olin pienyrittäjä muutaman vuoden ajan. Yritystä kasvateltiin omalla rahalla ilman lainaa. Saamani tulo muun muassa Jämsän Paintballin työstä sijoitettiin omaan yritykseen. Varastoa ja tuotevalikoimaa kehitettiin maltillisesti. Lisäksi posti Puolasta ja Sloveniasta kulki ripeästi tarvittaessa, muta pääsääntöisesti sisäänostot tehtiin kerran viikossa. Vakituiset asiakkaat oppivat nopeasti toimintamallin ja tekivät tilauksensa usein juuri ennen sisäänostopäivää. Päivä oli tiistai, tuossa kohtaa tilatut tuotteet saatiin toimitettua asiakkaalle saman viikon aikana. Poikkeuksena toimituspäässä tapahtuneet häiriöt, joihin emme voineet vaikuttaa.

Myyntialustana oli ensin Magento, mutta yrityskaupan ja uudistuksen jälkeen päätimme nopeasti vaihtaa PrestaShop verkkokauppa-alustaan. Oli raskasta uudistaa verkkokauppa kahdesti yhden vuoden sisällä. Tuotteiden koot olivat XS koosta kokoon 4XL ja parhaimmillaan värejä oli yhdeksän kappaletta. Kaupan toimintoja pyöritettiin oman alustan päällä, säästimme rahaa tekemällä paljon itse.

Markkinoinnin tärkeimmät kanavat olivat Facebook, Instagram ja Google Ads.

Verkkokauppa myytiin, kun arvomaailmani muuttui. Aloin miettimään, mikä on vastuuni maahantuojana ja miten ostamieni tuotteiden valmistus vaikuttaa luontoon ja ihmisiin niiden tuotantomaissa. En saanut selvitettyä tuotantoketjuja, koska vastassa oli ”line of visibility”. Koin itseni hiukan huijariksi, sillä en voinut rehelliseltä pohjalta tietää, mitkä olivat myymieni tuotteiden ympäristövaikutukset. Pahimmillaan vaikutukset ulottuvat paikallisiin vesiin saakka, joista asukkaat ottavat ruoka-, juoma- ja pesuvetensä. Jos näihin samoihin vesiin ajetaan myrkylliset kankaiden värjäysvedet puhdistamattomina, on naiivia ajatella, että tällaisella toiminnalla ei olisi mitään vaikutusta. Sillä on ja ihmiset ovat arvokkaita asemaan, varallisuuteen ja ihon väriin katsomatta.

Voisi sanoa, että firma myytiin, koska minulle kasvoi omatunto, mikä teki minusta huonon myyjän. Tosin, olin jo aiemmin myynyt asiakkaille ”Älä osta”-taktiikkaa, jos tuntui että asiakas epäröi. Se tuote löytyisi hyllystä myöhemminkin, sen asian ehtii päättämään kyllä. Minun myyntityöni ei siis pyörinyt pelkän rahan luoman arvon ympärillä. Toki laskuttaminen oli kaikista tärkein asia.

Kukaan ei maksa yrittäjälle mitään, mutta yrittäjä maksaa kaikille ja kaikesta.

~ Kati